Changes Into Chances

Lupaus on lupaus. Ne on tarkoitettu pidettäviksi. Uudet tuulet puhaltavat jo. Ovat puhaltaneet jo pidemmän aikaa. Olen huomannut, että jotkut eivät pidä muutoksistani, mutta en minä voi aina miellyttää toisia. > Aina tulisi olla oma itsensä. Minulta itseltänikin meni hetki uskaltaa tehdä niin..

Muutoksista hieman;

* Ensimmäinen suuri muutos tapahtui noin pari joulua sitten. Sairastuin vakavasti, jonka tähden en kyennyt tekemään yhtään mitään.  Syöminen oli yhtä tappelua ja vaikka nukuin niin kuume pysyi. Kehoni tuntui pettävän. Sairaana ollessani aika mateli ja olin kuin suuren usvan ympäröimä. Kun oli ensimmäinen hyvä päivä; huomasin mm. mieheni kanssa muutokset. Lihasvoimani oli melkein olematon, painoni oli pudonnut yli kymmenen kiloa kertaheitolla! Tietenkin suurin osa oli sairauden aikaansaannosta.

* Toinen kertani oli juuri ennen joulua ja joululomaa -13. Alkuviikosta alkoi kurkkukipu. En antanut sen haitata vaan jatkoin reippaana töitä, vaikka päivä päivältä kipu tuntui pahenevan. Kolmantena päivänä heräsin siihen ettei minulla lähtenyt kunnolla ääntä ja minulla oli korkea kuume. Minut oli vallannut hirveä olo ja joka paikkaa pakotti. Kävin lääkärillä kolmesti.

Hyvin pitkän ja neljästi jatketun sairaslomani aikana sain ensin väärät lääkkeet, joiden takia en voinut kiinteää ruokaa syödä (johtui lääkkeiden ja kiinteän ruuan yhteisestä epämiellyttävästä lopputuloksesta~). Koska en millään parantunut niin mieheni P vei minut uudelleen lääkäriin ja minulla todettiin vakava poskiontelotulehdus ja sain uudet lääkkeet. Olin pyöreästi 12 pv syömättä mitään kiinteää ja ekan kiinteän ruuan nautin mieheni kanssa Itiksessä jouluostosten lomassa. Siitä hidas parantuminen alkoi. Tällä kertaa olin kyllä onnekkaampi ja en heikentynyt ja mennyt yhtä pahaan kuntoon kuin edellisvuonna. 

***

Jo ensimmäisen sairastumiseni jälkeen aloin muuttua. Syödä eri tavalla, liikkua enemmän ja muuta. En tiedä miten pahasti olisin kokenut toisen sairastumiskertani jos en olisi tehnyt niin. Kehoni muutos on jotain, mikä silloin samalla pelotti ja samalla innosti minua. Nyt olen onnellisempi ja jaksan enemmän. Tämä sai minut aloittaman parannuksen myös sisältäpäin. Esimerkiksi, en ole aina mitä itsevarmin ja skarpein ihminen, mutta pyrin muuttumaan paremmaksi.

Haluankin vain sanoa, että eivät kaikki muutokset ole pahasta. On asioita/henkilöitä joiden vuoksi haluaa tehdä niitä. On asioita/henkilöitä, joiden vuoksi haluaa nousta aamuisin. Ihan vaikka se olisit sinä itse. Jos haluat antaa toiselle kaiken, sinun pitää ensin itse olla siinä kunnossa, että kykenet siihen ja mitä tärkeintä olla läsnä. Jos ajatuksesi ovat muualla tai inhoat itseäsi tai muita niin paljon, niin et voi odottaa vastakaikua. Jokaisella meistä on oikeus tunteisiin ja jokainen meistä on yksilö. Ketään meistä ei koskaan ole oikeasti yksin.

~Ajatukseni karkasivatkin hieman tässä loppua myöden, mutta haluan vain sanoa kaikille tsemppiä elämään. Se on saattaa olla paikoitellen vaikeaa ja joskus taas niin ihana ettei sanotuksi saa. Mutta se on varmasti aina elämisen arvoinen kokemus !

♥